Akit imminnut assersuunneqarnerisa siunertaa

Misissuinermi siunertaavoq Kalaallit Nunaanni inuit namminneq atuinerisa Danmarkimi taamaaqataannik akitigut inissisimaneri imminnut assersuunnissaat. Nunanut taakkununnga marlunnut nioqqutissat qinerneqarsimasut kiffartuussinerillu akitigut inissisimaneri imminnut sanilliullugit suliarineqarsimapput. Kiffartuussinerit nioqqutissallu imminnut assersuunneqaraangata, pinngitsooratik assigeeqqissaartussaapput imaluunniit pitsaassusaat assigiissallutik, aamma ajornanngippat nunani pineqartuni inuit namminneq atuinerinut takussusiisinnaassallutik.

 

Akit imminnut assersuunneqarnerini pingaarnertut tunngaviit

Nioqqutissat ataasiakkaat kiffartuussinermilu nioqqutissianik ataatsimoortunik nunat marluk akornanni naatsorsuinermi periuseq EU-p Eurostat-iata naatsorsueqqissaarnermi allaffiata nunat akornanni akinik assersuussinermi atortagaata assinga atorneqarsimavoq, taannalu aamma nunani tamalaani allani atorneqartarpoq[1]. Atuinermut uuttuutit, inuit namminneq atuinerisa naatsorsorneqarnerinut atorneqarsimasut, uuttuutaapput atuisartunut akit naleqqersuiffiginerini atorneqartartut, aamma nuna tamakkerlugu naatsorsuutini inuit namminneq atuinerisa naatsorsorneqarnerini atorneqartartoq.

 

Akit imminnut assersuunneqarnerisa annertussusiat

Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu nioqqutissat kiffartuussinerillu akii, pingaarnertut akit pillugit paasissutissianit tiguneqarsimapput. Akit ulloq 1. juuli 2016-imi naatsorsorneqarsimapput. Kingusinnerusukkulli aggustip qaammataani Danmarkimut Kalaallit Nunaannullu akit ilassutissaannik aallertoqarsimavoq. Ataani misissuinerup annertussusaa takuneqarsinnaavoq.

 

Takussutissiaq 2. Uuttuutini nioqqutissat amerlassusaat, nioqqutissat ataasiakkaat kiffartuussinerit akillu

	Uuttuutitut pingaarutillit	Nioqqutissat ataasiakkaat kiffartuussinerillu	Akit (prispar)
Akit qaffasissusaannut naleqqersuut, annertussuseq	105	1.144	1.478

 

Atuisartunut akit naatsorsuinermut atorneqartussanngorlugit pissarsiarineqarsimasut, Danmarkimi Kalaallit Nunaanilu tamakkiisumik atuupput. Kalaallit Nunaanni akit atuisunut akit pillugit kisitsisit atorlugit nassuiaasiornermi atorneqartut assigimmatigit. Nioqqutissat ataasiakkaat naatsorsornerini nuna tamakkerlugu akit agguaqatigiissinneri tunngavigalugit suliarineqarput. Tassanilu innaallagissamut, imermut kiassarnermullu, meeqqanut inuusuttunullu paaqqinnittarfinnut akiliutit aamma ineqarnermut akiliutit atuuttut pineqarput. Tamatumalu kingorna akigititat taamaaqataat Danmarkimi akigititanut naatsorsuinermut assersuunneqarput.

 

Nioqqutissat ataasiakkaat kiffartuussinerillu akiini, Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu nioqqutissap imaluunniit akilernerani annertoorujussuarmik assigiinngissuteqartuni, soorlu nakorsaatit, kigutilerisumukarneq, chartererluni angalanerit, ilinniartitsineq aamma umiatsiamik/ikaartaammik ilaasunik angallassinermi (aki ataaseq), periutsit assigiinngilaartut atorneqarsimapput, taamaaliornikkut akit imminnut assersuunneqarsinnaalersillugit. Periaaseq pillugu allaaserisaq Naatsorsueqqissaartarfiup nittartagaani aaneqarsinnaavoq.

 

Akit imminnut assersuunneqarnissaannut tunngaviusut, tassaapput atuisup akilertagai. Tassa imaappoq, Kalaallit Nunaanni atuisut tamakkiisumik akilertagaat akitsuutit ilanngullugit eqqartorneqarput aamma Danmarkimi akitsuutit momsilu ilanngullugit eqqartorneqarlutik.